Tikulla silmään vanhojen kaivelijaa
Tänään on pöly lentänyt ja historian lehdet ovat havisseet ihan kunnolla. Suurvaari oli hukkateillä. Tai siis hän on pötkötellyt mullan alla vuodesta 1945 alkaen, mutta kaikki häneen liittyvä info oli hukassa.
Sain joskus kymmenisen vuotta sitten yhdeltä etäiseltä sukulaiselta tietoa suurvaarista. Siinä oli muutama paperi siirtolaisuusinsituutin tulosteita sekä kirkonkirjat. Laput on pyörineet muutosta toiseen mukana, aina silloin tällöin niihin on törmätty laatikon pohjalla tai kirjahyllyssä. Tänä aamuna se "silloin tällöin" ei toteutunut. Ei sitten millään. Koko asunto on käännetty nurin ja kaikki paperit on kahlattu, ja kun perheessä on kehitysvammainen lapsi, niin se paperin määrä ei suinkaan ole mikään keskivertomäärä. Ehei, meillä on - pelkästään tyttösen lappuja, päätöksiä, kelan hakemuksia ja viranhaltijan päätöksiä muutama banaanilaatikollinen. Siihen päälle yrityksen papereita sekä meidän vanhuksien omat laput. Nekin oli selattava läpi, koska ikinä ei voi muistaa, mihin väliin suurvaarin laput tuli laitettua. Vaari jatkoi piilotteluaan, minä kävin autotallissa polkemassa jalkaa ja ärjymässä huonomuistisuuttani. Autotallin ohessa olevassa varastossakin oli muutama varastoitu laatikollinen, valikoin niistä painavimman - tosin se laatikko ihan vähän lipesi käsistä kahden metrin korkeudessa, tipahti lattialle ja levisi kuin Jokisen eväät pölyiselle betonilattialle. Mutta niiden kuponkien joukosta löytyi hukassa ollut suurvaari. Nyt on muistia virkistetty ja liitytty kansainväliseen hautabongareiden yhteisöön sitä kautta sain haudan koordinaatit.
Toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta se, että ainakin vielä vuonna 2012 hauta on ollut olemassa. Toivottavasti viisi viimeistä vuotta on tilanne pysynyt samana.
Eilen illalla, nappulan mentyä nukkumaan ja elämäni valon kotiuduttua iltavuorosta, varailtiin pari hotellia. Chicagossa majoittudutaan Embassy Suites Chicago Downtown Magnificent Mile -hotellissa kahden yön ajan. Embassy Chicago
Sen jälkeen ajetaan reilut 600km pohjoiseen kohti Marquettea, siellä majapaikkana on Staybridge Suites - eli nimestä huolimatta ihan tienvarsimotelli. Marquetteen on varattu aikaa vain yksi yö, joten me saamme todellakin pistää vauhtia töppöseen, että ehdimme käymään hautausmaalla pitkän ajon jälkeen. Marquettesta on tarkoitus jatkaa kohti Minneapolista, mutta sieltä emme ole vielä varanneet mitään, koska reissun pääjuttu on tuo Marquetten käyminen ja haluan tehdä sen kunnolla.
Staybridge Marquette
Autoa ei sitten otettukaan Europcarin kautta, vaan Hertz osoittautui järkevimmäksi. Kuusitoista päivää ajelua Jeep Compass tai vastaava, lähtö Chicagosta ja palautus Seattleen maksoi noin 1500€ - edeltä käsin suoritettiin puolet tuosta summasta, koska luottokorteilla pitää olla tilaa pitkän matkan aikana. Samoin eilen varatut hotellit maksettiin saman tien. Käytettiin tälläkin kertaa hotels.com -sovellusta, vaikka se sivuston pirulainen imaisi multa luottokorttitiedot reilu vuosi sitten. Mutta syynä on se, että me haluttiin maksaa ne yöt ennakkoon jo täältä käsin, niin ehditään tankkaamaan kortteja ennen reissua.
Meillä on yhteensä kolme ilmaista yötä odottamassa Hotels.comin kautta, ne tullaan käyttämään varmaan Seattlen päässä jahka pääsemme sinne asti. Tällä hetkellä reitti näyttää sellaiselta, että jos jaksamme parina päivänä vetää sellaiset reilut 700km, niin tuo "hiljainen" väli olisi taitettu kolmessa päivässä. Voi peppu-parkaa..
Sain joskus kymmenisen vuotta sitten yhdeltä etäiseltä sukulaiselta tietoa suurvaarista. Siinä oli muutama paperi siirtolaisuusinsituutin tulosteita sekä kirkonkirjat. Laput on pyörineet muutosta toiseen mukana, aina silloin tällöin niihin on törmätty laatikon pohjalla tai kirjahyllyssä. Tänä aamuna se "silloin tällöin" ei toteutunut. Ei sitten millään. Koko asunto on käännetty nurin ja kaikki paperit on kahlattu, ja kun perheessä on kehitysvammainen lapsi, niin se paperin määrä ei suinkaan ole mikään keskivertomäärä. Ehei, meillä on - pelkästään tyttösen lappuja, päätöksiä, kelan hakemuksia ja viranhaltijan päätöksiä muutama banaanilaatikollinen. Siihen päälle yrityksen papereita sekä meidän vanhuksien omat laput. Nekin oli selattava läpi, koska ikinä ei voi muistaa, mihin väliin suurvaarin laput tuli laitettua. Vaari jatkoi piilotteluaan, minä kävin autotallissa polkemassa jalkaa ja ärjymässä huonomuistisuuttani. Autotallin ohessa olevassa varastossakin oli muutama varastoitu laatikollinen, valikoin niistä painavimman - tosin se laatikko ihan vähän lipesi käsistä kahden metrin korkeudessa, tipahti lattialle ja levisi kuin Jokisen eväät pölyiselle betonilattialle. Mutta niiden kuponkien joukosta löytyi hukassa ollut suurvaari. Nyt on muistia virkistetty ja liitytty kansainväliseen hautabongareiden yhteisöön sitä kautta sain haudan koordinaatit.
Toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta se, että ainakin vielä vuonna 2012 hauta on ollut olemassa. Toivottavasti viisi viimeistä vuotta on tilanne pysynyt samana.
 |
| Tuossa. Helppoa ;) ;) ;) |
 |
| Tässä on kaikki, mitä tiedän nyt suurvaarista |
Eilen illalla, nappulan mentyä nukkumaan ja elämäni valon kotiuduttua iltavuorosta, varailtiin pari hotellia. Chicagossa majoittudutaan Embassy Suites Chicago Downtown Magnificent Mile -hotellissa kahden yön ajan. Embassy Chicago
Sen jälkeen ajetaan reilut 600km pohjoiseen kohti Marquettea, siellä majapaikkana on Staybridge Suites - eli nimestä huolimatta ihan tienvarsimotelli. Marquetteen on varattu aikaa vain yksi yö, joten me saamme todellakin pistää vauhtia töppöseen, että ehdimme käymään hautausmaalla pitkän ajon jälkeen. Marquettesta on tarkoitus jatkaa kohti Minneapolista, mutta sieltä emme ole vielä varanneet mitään, koska reissun pääjuttu on tuo Marquetten käyminen ja haluan tehdä sen kunnolla.
Staybridge Marquette
Autoa ei sitten otettukaan Europcarin kautta, vaan Hertz osoittautui järkevimmäksi. Kuusitoista päivää ajelua Jeep Compass tai vastaava, lähtö Chicagosta ja palautus Seattleen maksoi noin 1500€ - edeltä käsin suoritettiin puolet tuosta summasta, koska luottokorteilla pitää olla tilaa pitkän matkan aikana. Samoin eilen varatut hotellit maksettiin saman tien. Käytettiin tälläkin kertaa hotels.com -sovellusta, vaikka se sivuston pirulainen imaisi multa luottokorttitiedot reilu vuosi sitten. Mutta syynä on se, että me haluttiin maksaa ne yöt ennakkoon jo täältä käsin, niin ehditään tankkaamaan kortteja ennen reissua.
Meillä on yhteensä kolme ilmaista yötä odottamassa Hotels.comin kautta, ne tullaan käyttämään varmaan Seattlen päässä jahka pääsemme sinne asti. Tällä hetkellä reitti näyttää sellaiselta, että jos jaksamme parina päivänä vetää sellaiset reilut 700km, niin tuo "hiljainen" väli olisi taitettu kolmessa päivässä. Voi peppu-parkaa..
 |
| Suunniteltu ensimmäinen siirtymä |
 |
| Ja loppumatka |
Kommentit
Lähetä kommentti