Voi sen tähären
Kaksi viikkoa lähtöön.
Nuoriso-osastolle on haettu ja saatu esta.
Työvuorolistoilla väkimäärä on moninkertaistunut.
Ensimmäinen muistilista on ilmestynyt jääkaapin oveen.
Kaikki on vielä ihan levällään ja palasina.
Normipäivät.
Tässä parin viikon aikana pitäisi vielä hieroa sossuille omaishoidontukijutut kuosiin (tänään..), käydä päiväkodilla kuntoutuspalaverissa, korjauttaa auto, pitää nappula infektiovapaana ja pakata kamat. Paluumatkan Helsingin hotelli pitäisi tietysti myös hoitaa jostain ja muutenkin järjestellä elämä parin viikon pakomatkaa varten kuosiin. Matkavaluuttaa en ole vielä hommannut, koska tilillä ei ole taalareita ja olen ihan vähän tulistunut paikalliselle pankille (ensin kevennettiin kassapalveluja, nyt luovutaan valuutan vaihdosta ja entisen pikaviestittelyn sijasta minun pitäisi käydä täyttämässä virallinen lomake pankin sivuilla, jotta mahdollisesti voisin saada ehkä taaloja ennen reissuun lähtöä. Taidan siirtyä Forexin asiakkaaksi.)
Paz on varaillut hotelleja sieltä täältä, kattava lista tulee myöhemmin. Osa suunnitelluista kohteista on jouduttu poistamaan listoilta ja uusia on tullut tilalle. Ilmeisesti me tullaan olemaan kaksi yötä Kanadan puolella Vancouverissa ja lähes kaikissa hotellihuoneissa pitäisi olla parveke.
Pitää vain muistaa, että tämä on ihan normaalia. Minulla ei riitä hermot jokaisen yksityiskohdan hieromiseen ja Paz taas istuisi koneen ääressä, neljäkymmentä sivua yhtä aikaa auki, aamusta iltaan. Pöh. Täytyy alkaa imuroimaan ja järjestelemään asuntoa sossuja varten. Joskus on sellaisia päiviä, etten laisinkaan viihdy tässä elämässä ja tänään on yksi niitä.
Nuoriso-osastolle on haettu ja saatu esta.
Työvuorolistoilla väkimäärä on moninkertaistunut.
Ensimmäinen muistilista on ilmestynyt jääkaapin oveen.
Kaikki on vielä ihan levällään ja palasina.
Normipäivät.
Tässä parin viikon aikana pitäisi vielä hieroa sossuille omaishoidontukijutut kuosiin (tänään..), käydä päiväkodilla kuntoutuspalaverissa, korjauttaa auto, pitää nappula infektiovapaana ja pakata kamat. Paluumatkan Helsingin hotelli pitäisi tietysti myös hoitaa jostain ja muutenkin järjestellä elämä parin viikon pakomatkaa varten kuosiin. Matkavaluuttaa en ole vielä hommannut, koska tilillä ei ole taalareita ja olen ihan vähän tulistunut paikalliselle pankille (ensin kevennettiin kassapalveluja, nyt luovutaan valuutan vaihdosta ja entisen pikaviestittelyn sijasta minun pitäisi käydä täyttämässä virallinen lomake pankin sivuilla, jotta mahdollisesti voisin saada ehkä taaloja ennen reissuun lähtöä. Taidan siirtyä Forexin asiakkaaksi.)
Paz on varaillut hotelleja sieltä täältä, kattava lista tulee myöhemmin. Osa suunnitelluista kohteista on jouduttu poistamaan listoilta ja uusia on tullut tilalle. Ilmeisesti me tullaan olemaan kaksi yötä Kanadan puolella Vancouverissa ja lähes kaikissa hotellihuoneissa pitäisi olla parveke.
Pitää vain muistaa, että tämä on ihan normaalia. Minulla ei riitä hermot jokaisen yksityiskohdan hieromiseen ja Paz taas istuisi koneen ääressä, neljäkymmentä sivua yhtä aikaa auki, aamusta iltaan. Pöh. Täytyy alkaa imuroimaan ja järjestelemään asuntoa sossuja varten. Joskus on sellaisia päiviä, etten laisinkaan viihdy tässä elämässä ja tänään on yksi niitä.
Kommentit
Lähetä kommentti